torstai 18. joulukuuta 2025

Miten pelastaa sitruunapuu kilpikirvoilta?

Toiset sytyttelevät jouluvaloja, minä kaivoin naftaliinista kasvivalon ja tuholaistorjuntavälineet. Jouluruoat ja tiptapit saavat odottaa, kun yritän elvyttää sitruunapuuta talvikauden hivutukselta.

Sitruuna on Välimeren alueen kasvi ja haluaisi nauttia talvellakin runsaasta valosta ja leudosta lämpötilasta. Joulukuisessa Suomessa on tällä hetkellä kyllä leutoa, mutta valoa on niin vähän, että ihmisetkin surkastuvat. Valonpuutteen lisäksi sitruunapuuni on saanut riesakseen tuholaisen, jonka olen diagnosoinut kilpikirvaksi. 

Käyn pelastusoperaatioon.



Riesa nimeltä kilpikirva

Kilpikirva on, yllätys yllätys, kilven alla majaileva kirva. Se pitää erityisesti kiiltävä- ja kovalehtisistä kasveista, kuten sitruunapuista tai fiikuksista, joiden lehdistä se imee nestettä ja ravintoa. Pieni määrä kilpikirvoja ei vielä vahingoita kasvia, mutta isompi kirvakonkkaronkka voi saada jo tuhoa aikaan. Aikuinen kirva kasvattaa suojakseen kilven, jonka alla sen on turvallista elellä. Useiden kirvojen rykelmä näyttää kuin kasvin lehdellä tai varsissa olisi oransseja, minikokoisia pellavansiemenrykelmiä. Kirva erittää tahmeaa nestettä, mesikastetta, joka houkuttelee muurahaisia.

Oma sitruunapuun sai kärsiä aivan liian pitkään ennen kuin huomasin kirvat. Myönnän, että olen laiminlyönyt kasvia sen jälkeen, kun nostin sen lokakuussa sisätiloihin kasvihuoneesta. Laskin sen lipaston päälle ikkunan lähettyville ja ajattelin, että parannan sen olosuhteita aivan pian. Aina kävelin sen ohi ja ajattelin, että kohta... kunnes joulukuussa huomasin, että lipaston sen alla oli tahmean töhnän peitossa. Mesikastetta.

Roudasin paikalle kirkkaan kasvilampun ja aloin tarkastella sitruunapuun lehtiä. Ja kilpikirvojahan siellä oli. Järkytyin, että en ollut huomannut niitä aiemmin, mutta eihän tähän aikaan vuodesta näe edes eteensä ilman otsalamppua. Tilanne ei ollut vielä katastrofaalinen, sillä kirvoja oli vain osassa puuta eikä missään kohdin tasaisena mattona, kuten pahimmassa tapauksessa voi käydä. En tiedä, kuinka kauan ne ovat puussa muhineet. Kilpikirva tykkää majailla sisätiloissa tai kasvihuoneessa ja saattaa päätyä kasviin esimerkiksi toisesta kasvista tai mullan mukana. Meidän kirvamme ovat saattaneet matkata sisätiloihin kasvihuoneesta, sillä en ole huomannut niitä muissa sisäkasveissa.

Pikainen muiden kasvien tarkastus varmisti, että muut sisällä majailevat kasvit ovat ainakin paljaalla silmällä katsottuna puhtaita.


Vihreällä lehdellä on kilpikirvoja rusehtavana rykelmänä.
Kilpikirvan pahiten vioittama lehti.


Kilpikirvan torjunta

Ensin vein sitruunan suihkuun, ja pesin siitä pois enimmän mesikasteen.

Seuraavaksi aloitin mekaanisen torjunnan eli kostutin talouspaperin vedellä ja aloin pyyhkiä kasvin lehtiä ja oksia. En käyttänyt rättiä, sillä pelkäsin kirvojen jäävän siihen kiinni, vaikka kuinka huuhtelisin, ja päätyvän sitten takaisin seuraaville pyyhittäville lehdille. Koska sitruunan lehdet ovat paksuja ja kiiltäviä, niistä oli helppo pyyhkiä kilpien alla majailevia kirvoja pois. Talouspaperiin jäi oranssinrusehtavaa töhnää.

Useamman tunnin ja liian monen talouspaperiarkin jälkeen sitruuna oli putsattu. Operaatio vei aikaa eikä varmasti poistanut kaikkia kirvoja, mutta olen huomannut vanhan kunnon käsipelin olevan usein yllättävän tehokasta toukkien ja kirvojen torjunnassa.

Sitten vaihdoin sitruunalle mullan. Toivottavasti se ei ole sille liian stressaavaa, mutta ei tässä höykytyksessä mikään ole kovin kasviystävällistä. Lopuksi kaivoin esille luonnonmukaisen torjunta-aineen, joka sisältää pyretriiniä eli dalmatianpäivänkakkarasta valmistettavaa ainetta. Muistan lukeneeni jostain, että aine tehoaa tuholaisen toukka-asteeseen eikä aikuiseen kilpikirvaan, eli siinäkin mielessä on hyvä putsata kasvia myös mekaanisesti. Toistan torjunta-ainekäsittelyn tarvittaessa.

Olen kuullut, että kilpikirvasta voi olla tosi vaikea päästä eroon, mutta ei auta kuin yrittää. 

Ostin sitruunapuuni maaliskuussa ja vannoin, että hoivaan sitä niin, että se selviää talven yli. Huolenpito alkoikin hyvin: vein sitruunan kesäksi talvihuoneeseen ja se nautti olostaan. Yritän nyt paikata syksyisen repsahduksen sytyttämällä kasvivalon, väijymällä kilpikirvoja, sumuttelemalla sitruunaa vedellä ja lannoittamalla varovaisesti. Nyt vain odotellaan ja katsotaan, miten sitruunan käy. 

 

Lattialla on ruukku, jossa on sitruunapuu. Puu on hyväkuntoinen ja siinä on paljon lehtiä.
Sitruunapuu lokakuun lopulla, jolloin toin sen kasvihuoneesta sisätiloihin.

0 comments:

Lähetä kommentti