Työväenmuseo Werstas: Amerikan suuri lama

Kuvassa on 32-vuotias Florence Owens, joka  oli yksi ruoan ja elannon perässä liikkeelle lähteneistä siirtolaisista Yhdysvalloissa 1930-luvulla. Hän asui seitsemän lapsen kanssa telttakatoksessa, kun kuva otettiin. Florence oli myynyt renkaat autostaan saadakseen rahaa, ja he olivat eläneet syömällä lasten tappamia lintuja ja jäisiä vihanneksia ympäröiviltä pelloilta. 

Kuva löytyy Työväenmuseo Werstaasta Tampereelta, Finlaysonin alueelta.

Mulla oli tällä viikolla oli paljon mukavia, mutta voimia vieneitä työnohjauksia. Niinpä palkitsin itseni kurvaamalla perjantaina suoraan ohjauksen jälkeen tuplacappuccinolle kahvilaan ja siitä kofeiinipöllyissä Werstaaseen. Lähestyin kassaa museokortti ojossa, mutta sisäänpääsy olikin ilmainen. Kiipesin kierreportaat ylös ja tepastelin heti mustavalkokuvia katsomaan.

Amerikan suuri lama -näyttelyssä on esillä valokuvia 1930-luvulta, jolloin pula-aika koetteli ihmisiä Yhdysvalloissa. Kuvia on noin 60, ja ne ovat peräisin Yhdysvaltain kongressin kirjaston kokoelmasta. Kuvat on ottanut Dorothea Lange (1895-1965), jota pidetään yhtenä dokumentaarisen valokuvaamisen uranuurtajista. 

Kodittomia San Franciscossa.

Taapero telttamajoituksessa.

Lama jylläsi 1930-luvulla ja aiheutti massatyöttömyyttä ja köyhyyttä. Ihmiset lähtivät liikkeelle Yhdysvaltojen sisällä paremman elämän - tai pelkästään elämän - toivossa. Tolkuton määrä porukkaa etsi toimeentuloa suurista kaupungeista ja Kaliforniasta, josta haettiin mahdollisuutta työskennellä esimerkiksi pelloilla. 

Ihmismassoja lähti liikkeelle etenkin maan keskiosista, esim. Kansasista ja Oklahomasta, joita kurittivat pölymyrskyt (Dust Bowl). Myrskyt olivat ympäristökatastrofi, joka oli seurausta peltomaiden ryöstöviljelystä, ja jota voimistivat sateen puute ja kovat tuulet. Maa oli viljelykelvotonta ja ilmaan nousi valtavia, auringon pimentäviä pölymyrskyjä, joita kutsuttiin Mustaksi lumimyrskyksi ja Mustaksi jyräksi.

Muuttoliikkeen suunnat.

Yksi harvoista maataloista, joissa vielä asui joku.

Siirtolaisia ei otettu vastaan ilolla. He kohtasivat vihaa ja nimittelyä, ja maassamuuttoa yritettiin rajoittaa. Töitä oli vaikea löytää, ja onnekkaimmat (jos niin voi sanoa), löysivät alipalkattua työtä esimerkiksi puuvillapelloilta tai vihanneksia tai hedelmiä poimimalla.

Siirtolaiset asuivat romusta ja roskasta kyhätyissä hökkelikylissä, joissa hygienia oli huonoa.

Suuri osa lapsista joutui tekemään työtä, jotta perheet pysyisivät elossa, ja esimerkiksi puuvillapelloilla työt saatettiin aloittaa kolmevuotiaana. Lapsia jäi heitteille ja he kärsivät aliravitsemuksesta. Moni kuoli.

Pieni puuvillanpoimija

Aikamoista. Kuvat ovat vaikuttavia. 

Kierrellessäni muistin, että olen tainnut lukea kirjan aiheeseen liittyen: Kristin Hannahin Tomun ja tuulen maa. Kirjassa äiti pakkaa itsensä ja kaksi lastaan autoon ja lähtee ajamaan kohti Kaliforniaa. Taakse jäävät rutikuiva maa, kuolleet kotieläimet ja kotitila, joka natisee liitoksissaan pölymyrskyissä. Ihmiset sairastavat keuhkosairauksia pölyn takia. Kristin kuvaa vihaa ja epäluuloa, jota perhe kokee, ja työn löytämisen vaikeutta sekä alipalkkausta.

Kannattaa käydä katsomassa. Näyttely on paikallaan elokuun puoliväliin asti. Ja löytyyhän Werstaasta muutakin.

Varmistin muuten museolta, että mulla on lupa julkaista kuvista ottamani kuvat. Sain pikaopastuksen tekijänoikeuslakiin, ja kun kuvaajan kuolemasta on kulunut määrätty määrä vuosia, julkaisu on ok. Kuvat löytyvät myös Yhdysvaltain kongressin kirjastosta.