Diagnoosi: leikkokukkamania

Näen sen jo silmissäni: pihalla on valtavat viljelmät erilaisia kesäkukkia. Tepastelen kasteisessa kesäaamussa ja poimin kimpun maljakkoon. Ja millainen kimppu se onkaan! Värit ja muodot tasapainossa, sommittelu ammattitaitoista.

Mulla on joskus - tai aika usein - mennä äärimmäisyyksiin asiassa, josta innostun. Nyt olen innostunut leikkokukista omalla takapihalla. 

Vihanneksia vai kukkasia?

Innostus sai alkunsa, kun päätin jättää kasvisten viljelyn väliin tänä vuonna siltä varalta, että naapurustossamme vilahtaa tulevanakin kesänä rottia. En halua haukata samaa kesäkurpitsaa kuin jyrsijä. 

Ensin surin kuutta kasvilavaani, joissa viime kesänä kasvatin pieteetillä mm. juureksia, yrttejä ja herneitä. Tyhjäksikö ne nyt jäisivät? Sitten keksin, että nythän aika on kypsä kukille, joita voi ihailla kukkapenkissä ja maljakossa! Aion siis kylvää leikkokukkia lavojen täydeltä.

Tällä hetkellä rapistelen siemenpusseja, joista löytyy ainakin erilaisia unikoita, kehäkukkaa, ruiskaunokkia, morsiusharsoa, tsinniaa. Olen esikylvänyt sisälle kosmoskukkaa - tietenkin - ja samettikukkaa, ehkä nekin päätyvät lavoihin kasvamaan. Hyvin suunniteltua harmoniaa kukkavalikoimassani ei ole. Siellä on erilaisia värejä, muotoja ja korkeuksia. Ehkä monipuolisuus on hyvä asia.

Muutaman kuukauden päästä viljelylavoissa on toivon mukaan kukkaloistoa.

Leikkokukkien kylväminen lavoihin

Simsalabim, kylvin jo. Enkös ollutkin nopea? En muista yhtäkään kevättä, jolloin kylvö olisi ollut näin helppo. Ei esikasvattelua, kylvörivejä ja taimikylttejä. 

Ensin valmistelin viljelylavat. Olin jo syksyllä kitkenyt niistä rikkaruohot ja kipannut niihin kukkaruukkujen jämämultaa ja katekompostia. Nyt heittelin esiin työntyneet pienet rikkanilviäiset hemmettiin ja lisäsin hieman multaa. En ottanut sitä säkistä vaan kierrätin kasvihuoneen viljelylavojen mullasta noin puolet ulkolavoihin. Kesäkukat eivät tarvitse yhtä ravintopitoista multaa kuin kurkut ja tomaatit. Säästän uuden puutarhamullan kasvihuoneeseen.

Heittelin kesäkukkalavoihin kalkkia. Lisäsin vielä vähän katekompostia ja harasin sen pintamultaan. Kovin syvään sitä ei voi laittaakaan, jotta se saa happea ja maatuu loppuun. Katekomposti rikastaa multaa ja antaa kastemadoille syötävää. Lavat ovat yhteydessä maahan, joten sieltä kömpii ylöspäin kaikenlaisia kivoja möngertäjiä. 

Kasvihuoneen viljelylavojen multa lähtee kiertämään ulkolavoihin.

Haluan levittää kalkin paljain käsin. Se vaan tuntuu niin kivalta kämmenellä.

Jos kukkien kasvu näyttää heikolta, lisään lannoitetta. Mutta ymmärtääkseni moni kukkaseoksissa oleva kukkalaji ei tarvitse vahvaa lannoitusta. Liian vahva lannoitus lisää enimmäkseen lehtien kasvua. Ainakin kosmoskukalle puhkeaa vähemmän kukkanuppuja, jos sitä lannoittaa liikaa. Opin tämän kantapään kautta, kun istutin yhtenä kesänä kosmoskukkia tomaatin kanssa samaan lavaan. Kosmoskukka kasvoi valehtelematta kasvihuoneen kattoikkunasta ulos, mutta ei kukkinut!

Sitten kastelin lavat ja kylvin siemenet. Viskontataktiikalla. Kuinka vapauttavaa. Ja nopeaa! Päälle pieni kerros multaa ja vettä.

Kukkien kylvöajankohdaksi oli laitettu huhtikuu. Lavat ovat olleet sulia ja pidempään eli ehkä kylvön olisi voinut tehdä vähän aikaisemminkin. 

Leikkokukkia ja suuruudenhulluutta

Puhuin äärimmäisyyksistä... leikkokukkien kohdalla tämä tarkoittaa sitä, että nälkä kasvaa syödessä. Tai kylväessä. 

Vaikka yksikään kukka ei ole vielä itänyt, unelmoin jo suuremmasta leikkokukkaviljelmästä. Entä jos koko pihan takanurkka olisi varattu leikkokukille? Varsinkin jos palaan ensi kesänä taas vihannesten viljelyyn lavoissa. Ei tarvitsisi kuin perustaa kohopenkki nurmikon päälle ja voila!

Eikä pakkomielteeni jää siihen. Haluan tehdä kimppuja. Haluan myydä kukkakimppuja. Minusta tulee leikkokukkaviljelijä, hahaa! 

Viikko sitten kylvetty kosmoskukka kerää voimia sisätiloissa.

Okei, järki hyppää mukaan myymisfantasian kohdalla. Mutta se ei saa aisoihin halua tehdä kimppuja omaksi iloksi. Tää pakkomielle on huvittava siinä mielessä, että mulla ei ole koskaan ollut kärsivällisyyttä tehdä kimppuja. Olen aina vain napsinut pihalta niitä kukkia, jotka sattuvat olemaan lähimpänä, ja tuikannut ne sekalaisessa järjestyksessä maljakkoon. 

Nyt googlaan kimppuohjeita ja olin jo ilmoittautua ammattikoulun sidontakurssille. Kyllä, kukkia ja sidontaa. Lukekaa se miten haluatte. Hillitsin kuitenkin haluni ja päätin rajoittaa leikkokukkamanian kotipihalle. 

Ja sitten vain odotellaan kasvua. Ja ehkä pestään kasvihuoneen ikkunat.

Mutta, kuten on käynyt jo monen muunkin asian kohdalla, olen antanut tälle pikkusormen ja nyt se vie koko käden. Kompostointiin ei riittänyt biojäteastia keittiössä vaan pihalle piti saada kolme kompostoria. Viljelyyn ei riittänyt pari viljelysäkkiä terassilla vaan piti rakentaa kasvihuone. 

Muutama ruiskukka takapihalla ei riitä vaan pitää saada leikkokukkameri. That's just me.