Se on tapahtunut! Pää ja kroppa ovat antautuneet lämmölle ja levolle. Kun elää päivää eteenpäin ilman aikataulua ja kykkii päämäärättömästi pihalla, mieli alkaa joustaa ja unelmoida.
Suurin haaveilun hotspot on viime aikoina ollut kasvihuone, mikäs mukaan. Ennen kuin koko huonetta oli edes rakennettu, nimesin sen kuohuviinipaviljongiksi, koska arvelin istuskelevani siellä vähän väliä viinilasi kädessä. Totuus on, että maltan harvoin istua pitkään lasin ääressä; muutaman kulauksen jälkeen alan nyppiä tai nypeltää jotakin istutuksista. Mutta levottomuus ei estä ajatuksia kulkemasta.
![]() |
Yllä oleva kuva on tältä viikonlopulta, jolloin meni juoksulenkin päätteeksi juomaan ihanan lasillisen roseeta. (Kyllä, kuohuviinipaviljongissa hyväksytään muutkin viinit.) Ja viini on ehdottomasti palauttava juoma, ainakin helteisenä lauantai-iltana.
Mun ilme ei näytä kovin unelmoivalta, mikä johtuu siitä, että lasiin lensi pörriäinen juuri ennen kuin ehdin ottaa ensimmäisen nautinnollisen siemaisun! Lenkkihiki tuo tilanteeseen omaa hehkuansa. Nautiskelu ja unelmointi pääsivät kuitenkin alkuun onkimisoperaation jälkeen ja hiki alkoi kuivua.
- Löytää ja tehdä yrittäjyyden muoto, joka antaisi mun määrätä oman työnteon tahdin ja sisällön.
- Oppia puhumaan ranskaa.
- Asua Ranskassa osan vuotta, ainakin kylmimmän ja pimeimmän ajan.
- Olla leikkokukkaviljelijä. Älytön määrä kukkia, joita kasvattaisin ja myisin.
- Kirjoittaa työkseni.
- Herätä useimpina aamuina iloisena asioista, joita pääsen päivän aikana tekemään.
- Oppia tekemään kukkakimppuja.
- Oppia valokuvaamaan.
0 comments:
Lähetä kommentti