Pörssisähkön tuomat säästöt

Rintamamiestalossamme on nyt ollut pörssisähkö vuoden verran. Mietimme vaihtoa tarkkaan viime syksynä, sillä sähkönhinnan vaihtelu arvelutti. Toisaalta kiinnosti se, että voisimme omalla toiminnalla vaikuttaa kulutukseen ja sitä kautta hintaan.

Kirjoitin totuttelusta vaihdokseen noin vuosi sitten: Pörssisähköön totuttelua

Pörssisähkön tuomat säästöt 

Vuositasolla pörssisähkö on tuonut säästöä keskimäärin 425 euroa. Aika kivasti siis.

Vertaan pörssisähkövuotta niihin kolmeen kiinteän hinnan vuoteen, joiden aikana olemme ostaneet sähkön samalta tarjoajalta. Hain lukemat sähköpuljun sovelluksesta. 

Säästön keskiarvoa nostaa vuoden 2024 sähkönkulutus, joka oli meillä kahteen muuhun vuoteen tosi suurta. En tiedä mikä siihen vaikutti. Mutta ilman tuota ennätysvuottakin vuoden keskivertosäästö lähentelee 300 euroa vuodessa. Ja voihan kulutuspiikkejä tulla vuosittain jatkossakin.

Tyypillinen pörssisähkönkulutuksemme

Sovelluksen näkymä tyypillisestä kulutusjakaumastamme päivän aikana. Suurimman osan vie käyttökulutus, seuraavaksi tulee lämmitys ja sitten peruskulutus.

 

Sähköntarjoajan sovelluksesta näkyy tyypillinen sähkönkulutuksemme eli mihin sähköä käytämme.  Kulutus on analysoitu asiakasvuosien aikana tapahtuneen kulutuksen perusteella. Rintamamiestalossamme on vielä näissä luvuissa lämmitysmuotona ilmalämpöpumppu ja öljy. 

Valitsin kulutuksenvertailun ulkolämpötilaksi 0 astetta. Nollakelillä tyypillinen päiväkulutuksemme on noin 36,2 kWh päivässä. Vertailun vuoksi: -20 asteessa luku on 55 kWh ja +20 asteessa 25 kWh.

Peruskulutuksemme eli se energiamäärä, jonka taloutemme kuluttaa, vaikka emme olisi kotona, on tyypillisesti 2,4 kWh päivässä. Tähän kuuluvat esimerkiksi kylmäkoneet ja valmiudessa olevat sähkölaitteet, eikä ulkolämpötila vaikuta siihen. Meillä tämä peruskulutus on 36 % vähemmän verrattuna vastaavanlaisiin talouksiin eli sellaisiin, joilla on samanlainen asunnon tyyppi, lämmitysmuoto, neliömäärä, asukasluku ja maantieteellinen sijainti. En osaa arvioida, mistä tämä vähäisempi kulutus tulee. 

Lämmitykseen meillä menee nollakelillä tyypillisesti 11,7 kWh päivässä. Sähköllä meillä pyörivät ilmalämpöpumppu ja kylpyhuoneen lattialämmitys. Kulutukseen vaikuttaa ulkolämpötila, tietysti. Sovellus tuskin osaa erottaa tarkkaan, milloin ilmalämpöpumppu hyrrää, mutta jotenkin vertailemalla dataa se piirtää suuntaa antavan lämmityskulun. Lämmitykseen menevä energiankulutus on meillä 16 % vähäisempää kuin vastaavilla talouksilla.

Käyttökulutuksemme eli energia, joka menee mm. ruoanlaittoon, pyykinpesuun, televisioon, valaistukseen ja muihin sähkölaitteisiin, on päivässä tyypillisesti 22,2 kWh. Tämä on meillä 19 % enemmän kuin vastaavilla talouksilla. Meillä lisäkustannusta tuo sähköauton lataus, mutta en tiedä selittääkö se kaikkea kulutusta. Lataamme auton öisin ja mahdollisuuksien mukaan silloin, kun pörssisähkö on halvinta. Mikään älytön sähkösyöppö automme ei siis ole, ainakaan bensakustannuksiin verrattuna. Luultavasti meillä kuluu sähköä johonkin muuhunkin enemmän kuin keskivertotaloudessa. Ehkä olemme enemmän kotona. Ehkä mä pyöritän julmetusti pyykkikonetta.

Onko pörssisähkö riskialtista?

Tätä mietin, kun harkitsimme pörssisähköä. Että entä jos sähkönhinta pompahtelee rajusti? 

Vuonna 2025 pörssisähkön keskihinta on ollut 4,93 c/kWh. Vertailun vuoksi: vuonna 2024 pörssisähkön keskihinta oli 5,67 c/kWh. Mikä tarkoittaa, että välillä sähköä saa halvemmalla, välillä kalliimmalla. Korkeimpina hetkinä hinta huitelee useissa kymmenissä senteissä. Ja loppuvuoden hinnat ovat vielä näkemättä. Molempien vuosien keskiarvot ovat kuitenkin olleet alhaisempia kuin kiinteä sähkön hinta.

Me olemme ostaneet sähköä hieman keskihintaa halvemmalla. Vuonna 2025 pörssisähkö on maksanut meille keskimäärin 4,12c/kWh. Säästö tulee siitä, että olemme pyrkineet ja usein onnistuneetkin käyttämään sähköä sen halvimpina hetkinä. Tai ainakin välttämään kalliimpia hetkiä. 

Homma ei ole ainakaan vielä tuntunut riskialttiilta. Sähkönhinta on vaihdellut, mutta olemme onnistuneet luovimaan sen mukana. Toki niin isoimmat säästöt kuin tappiotkin näkyvät parhaiten pidemmällä aikavälillä.

Vaaleanpunainen käppyrä on ostamamme pörssisähkön hinta. Se myötäilee aika tarkkaan pörssisähkön vaaleansinistä keskihintaa. Korkeat tummansiniset piikit ovat päiviä, jolloin sähkönkulutuksemme on ollut suurta. Yleensä nuo päivät osuvat matalan sähkönhinnan päiviin, koska silloin pesemme pyykit, lataamme auton jne.

Miten sähkönkulutukseen voi vaikuttaa?

Sähköä on pakko käyttää, vaikka sen hinnassa olisikin piikki. Emme vedä kaikkia töpseleitä pois seinästä ja istu pimeässä. Mutta vaikutamme siellä, missä voimme.

Ajastan tiskikoneen yleensä käymään aamuyöhön, ellei sitten päivälläkin ole halpaa sähköä. Pyykit pesen halvan sähkön päivinä. Joskus pyykkivuori kasvaa suureksi, mutta antaa kasvaa. Jos mahdollista, emme lämmitä sähköuunina kalliilla sähköllä. Teen uuniruot ja paahdan omatekoisen gluteenittoman myslini vain silloin, kun sähkö on halpaa. Muita leipomuksia tulee tehtyä harvoin kun en varsinainen taikinasormi ole. Ja kuten totesin, auto ladataan matalan hinnan aikana.

Suurin muutos kiinteän sähkön aikaan on se, että sähkön hinnan vilkaisemisesta on tullut tapa. Samoin suunnitelmallisuudesta sähkön käytön suhteen. En koe mitenkään hankalaksi sitä, että en voi hyrryyttää kodinkoneita juuri silloin kuin haluan. 

Ensi viikolla meille asennetaan maalämpö. On mielenkiintoista nähdä, miten se vaikuttaa sähkönkulutukseen.