Maalämpö vai ilmavesilämpöpumppu?

On tullut vihdoin aika saatella rintamamiestalomme öljylämmitys pois käytöstä. Remontti on ollut taka-alalla kaikki ne yhdeksän vuotta, jotka olemme tässä asuneet. Tuntuu, että nyt asiaa ei voi enää lykätä. Paitsi että öljykattila alkaa tulla tiensä päähän, fossiilisten polttoaineiden tupruttelu taivaalle aiheuttaa syyllisyyden pistoksia.  

Niinpä vapun ajan keskusteluita ovat dominoineet sanat lämmityksen hyötysuhde, kaivon syvyys ja invertteri. Aikamoista juhlahumua, eikö?

Kumpi kannattaa: maalämpö vai ilmavesilämpöpumppu?

Meillä on vesikiertoiset patterit, joten oli alusta alkaen selvää, että meille kannattaa asentaa jompikumpi, maalämpö tai ilmavesilämpöpumppu. Lisäksi meillä on käytetty ilmalämpöpumppua lämmittämään lauhemmilla keleillä ja takkaa paukkupakkasilla. 

Mutta kumpi lämmitysmuoto olisi parempi? 

Ennen asian selvittelyä meillä oli oletus, että ilmavesilämpöpumppu veisi voiton kustannuksia ja talon kokoa ajatellen. Meillä ramppasi asiantuntijoita eri firmoista tarjouksia tekemässä, ja osa heistäkin oli vahvasti sitä mieltä, että ilmavesilämpöpumppu olisi kannattavin vaihtoehto. Perusteluna käytettiin sen huokeampaa hintaa ja öljynkulutustamme tähän asti.

Onko maalämpö loppujen lopuksi niin paljon kalliimpi?

Pyysimme kuitenkin tarjouksen molemmista lämmitysmuodoista. Mies teki exceliä (koska mitä muuta insinööri tekisi) kustannuksista, ja minä pörräsin netissä tutkimassa artikkeleita. Onneksi sieltä löytyy paljon kirjoituksia ja videoita, joissa asiaa pureskellaan ajatuksella tekniikka for dummies. 

Kaiken tämän selvittelyn ja hintavertailun jälkeen maalämpö alkoikin nostaa osakkeitaan. Nyt täällä raavitaan päätä ja ihmetellään, mitä tehdä.

Mitä muuta kirjoittelija tekisikään kuin yrittäisi hahmottaa asiaa sanojen kautta. On aika perinteiselle hyvät ja huonot puolet -listalle! Varoitan: en todellakaan ole ekspertti asiassa, ja ajatuksenjuoksussani tai lähtötiedoissani saattaa olla virheitä. Kertokaa ihmeessä, jos jokin pointti kaipaa oikaisua.

Tähän ilmalämpöpumpun viereen tulisi ilmavesilämpöpumppu.

Ilmavesilämpöpumppu

Hyvät puolet:

- Asennus on nopea, vain pömpeli ulkoseinälle ja sisäyksikkö vanhan öljykattilan paikalle.

- Asennuskustannukset ovat matalammat kuin maalämmössä.

- Hinnasta saa osan takaisin joko hyödyntämällä kotitalousvähennystä työn osuudesta tai hakemalla  Ely-keskukselta avustusta, jota ilmeisesti voi vielä hakea keväällä 2025. 

- Hyvälaatuisessa laitteistossa hyötysuhde on hyvä (paljon lähempänä maalämpöä kuin halvemmissa). Laskelmiemme mukaan pumppu maksaisi itsensä takaisin (säästöillä verrattuna öljylämmitykseen) 4,9 vuodessa.

- Jos talvet ovat leutoja, pumppu jaksaa hoitaa lämmityksen ympäri talven ja hyötysuhde pysyy hyvänä.

Huonot puolet:

- Ulkoseinälle tulee pömpeli, joka ei ole mikään kaunistus, vaikka sen voikin asentaa talon sivulle suht huomaamattomaan paikkaan.

- Pakkaset vaikuttavat pumpun toimintaan, ja hyötysuhde heikkenee ilmojen kylmetessä. Jos lämpötila tippuu paljonkin -20 jäätävämmälle puolelle, pumppu ei jaksa enää toimia ja lopulta lämmitetään suoralla sähköllä.

- Pumppu ei ole täysin äänetön. Tuskinpa siitä kovin suurta ääntä lähtee, ainakaan laadukkaasta, mutta onhan olemassa riski, että lähinaapuri ärsyyntyy pumpun hurinasta, kun ääni kantautuu heille päin.

- Työn osuus ilmavesilämpöremontissa on pieni verrattuna maalämpöön, joten kotitalousvähennyksetkin ovat pienemmät.

Takka lämpiää silloin, kun ilmalämpöpumppu ei selviä pakkasista.

Maalämpö

Hyvät puolet:

- Hyötysuhde on parempi kuin ilmavesilämpöpumpussa. Laskelmiemme mukaan maalämpö maksaa itsensä takaisin (säästöillä verrattuna öljylämmitykseen) 5 vuodessa.

- Maalämpö ei ole riippuvainen pakkasista vaan hyötysuhde säilyy samana lämpötilasta riippumatta.

- Talon ulkopuolelle ei tule laitteistoa, joka pitäisi ääntä tai olisi sään armoilla.

- Työn osuus kustannuksista on suurempi kuin ilmavesilämpöpumpussa, joten kotitalousvähennykset ovat suuremmat. Näin hintaero kahden välillä kapenee.

Huonot puolet:

- Asennuskustannukset ovat suuremmat kuin ilmavesilämpöpumpussa. Homma ei hoidu enää säästöillä vaan pitää hakea lainaa.

- Maalämpö vaatii luvan hakemista, joten sitä ei voi asentaa välittömästi.

- Asentaminen vaatii kaivon kaivamista, ja tämä tarkoittaa työkoneita ja tuhoja istutuksissa.

- Ja tiedän, että tämä on naurettavaa, mutta en voi olla miettimättä: en jos jokin menee pieleen eikä maan syvyyksistä saadakaan lämpöä? Investoinnit ovat kuitenkin aika suuret. Toki valmistajat antavat takuun, mutta... olen vielä niin teknisesti rajoittunut, että lähes 200 metrin kaivon poraaminen maaperään tuntuu scifiltä! Okei, ehkä tälle pointille ei kannata antaa liikaa painoarvoa.

Ja sitten he pohtivat

Laskelmien jälkeen olemme siis tilanteessa, joka näyttää tältä: vaikka maalämmön lähtökustannukset  ovat korkeammat, verotuksessa takaisin saatava työn osuus on suurempi kuin ilmavesilämpöpumpussa. Tämä kaventaa hintaeron pariin tuhanteen euroon. 

Hintaeroa kutistaa entisestään arvoitu takaisinmaksuaika. Eli se, kuinka monta vuotta maksamme investointia lämmityksestä käteen jäävillä säästöillä. Maalämpö kiri itsensä parin kuukauden päähän ilmavesilämpöpumpusta. Ja jos mun logiikka toimii, siitä eteenpäin maalämpö on enemmän kotiin päin kuin ilmavesilämpöpumppu.

Tuntuu hurjalta luottaa laskelmiin, joita nyt tuijottelemme excelistä. Epäilyttää myös epäillä asiantuntijoita, joista osa sanoo ilmavesilämpöpumpun olevan kannattavampi. En missään nimessä usko heidän olevan epärehellisiä, mutta kanta näyttää selittyvän ainakin osittain sillä, että he itse eivät pysty tarjoamaan maalämpöä hinnalla, joka tekisi siitä varteenotettavan kilpailijan ilmavesilämpöpumpulle. Ja sitten herääkin kysymys, että miksi toinen firma pystyy esittämään kilpailukykyisen tarjouksen? Onko siinä jotakin hämärää?

Näitä miettimällä saa päänsä solmuun. 

Ehkä otan vähän simaa ja munkkia ja annetaan ajatuksen levätä. Palaan myöhemmin kertomaan, saimmeko päätöksen tehtyä vai pöriseekö meillä vieläkin öljypoltin.

Hauskaa vappua!